Keravan museoissa vieraili vuoden 2018 aikana kaikkiaan 31 300 kävijää. Taide- ja museokeskus Sinkan suosituimmaksi näyttelyksi nousi vuodenvaihteessa päättynyt Liisa Ihmemaassa, jonka näki 11 861 taiteesta kiinnostunutta. Hyvänä kakkosena tuli kesällä nähty naivistisen taiteen näyttely Värikkään elämän rakastajat 10 753 kävijällä. Museokortilla maksavia asiakkaita oli 22% kaikista kävijöistä. Kesällä ja joulun alla avoinna olleessa Heikkilän kotiseutumuseossa kävijöitä oli 1 711.
Osittain vielä analyysivaiheessa olevan kävijätutkimuksen mukaan kolmasosa Liisa Ihmemaassa -näyttelyn kävijöistä oli ensimmäistä kertaa Sinkassa. Tyypillinen asiakas on kuvataiteesta kiinnostunut 40-65-vuotias nainen, joka on kotoisin Keravalta tai jostain muusta Keski-Uudenmaan kunnista (57%). Vastaajista vajaa kolmannes tuli pääkaupunkiseudulta ja 12% muualta Suomesta. Suurin osa heistä matkusti Keravalle nimenomaan katsomaan Sinkan näyttelyä (64%). Erityisesti Emma Ainalan, Ilona Cuttsin ja Kim Simonssonin fanit olivat lähteneet liikkeelle.
Näyttely sai hyvän vastaanoton ja yleisarvosanan 4,5/5, vaikka jotkut pitivätkin teoksia liian pelottavina lapsikatsojille. Monien mielestä näyttely oli pysäyttävä, hämmentävä ja innostavakin. ”Ylipäätään virkistyn ja innostun aina, kun käyn Sinkan näyttelyissä. Seuraan paljon näyttelyitä myös muissa pääkaupunkiseudun museoissa”, yksi vastaajista kirjoitti. Tiedottamisessa on kuitenkin vielä tekemistä: ”Oli hieno kokemus, mutta pirkanmaalaisena en ollut koskaan kuullutkaan Sinkasta! Tätä vähän ihmettelen, sillä seuraan somea ja nettiä (liian) paljon…” Kävijätutkimukseen vastanneiden kesken arvottiin Museokortti, jonka voitti keravalainen Leila Salminen.
Näyttelyiden suosion vuoksi niiden avoinnaoloa jatkettiin pariinkin kertaan. Tänä vuonna näyttelyiden määrää on jo lähtökohtaisesti karsittu, jotta kaikki halukkaat ennättäisivät nähdä ne. Vuoden aloittaa Rolando ja Siv Pieraccinin kokoelmaa esittelevä Kuvan kosketus. Keravan taidemuseolle lahjoitetun kokoelman 1 600 teoksesta mukaan on valikoitu teoksia kaikilta 15 kokoelmataiteilijalta. Näyttelyn skaala yltää Marjatta Hanhijoen, Inari Krohnin, Elina Luukasen ja Esa Riipan kaltaisista rakastetuista graafikoista värimaalarina tunnettuun Rafael Wardiin ja Pohjanmaan lakeuksien kuvaajana tunnettuun Veikko Vionojaan. Näyttelyyn liittyvän julkaisun esipuheen on kirjoittanut presidentti Tarja Halonen, joka myös avaa näyttelyn.
Vuoden toinen julkaisu ilmestyy Kustannus Siltalan julkaisemana ja kertoo Keravalla toimineen Ornon valaisintehtaan tarinan. Siitä kertoo myös kesän kynnyksellä avautuva Orno – valo ja muoto -näyttely, jossa valaistuksen historia ja tulevaisuuden visiot kohtaavat toisensa. Lisa Johansson-Papen, Yki Nummen ja muiden Ornon suunnittelijoiden valaisimet saavat rinnalleen Aalto-yliopiston kansainvälisten muotoilijaopiskelijoiden prototyypit. Näyttelystä rakentuu elämyksellinen kokonaisuus, josta vastaa Aalto-yliopiston muotoilun lehtori Simo Puintila.
Syksyllä avautuvassa Siluetteja ja varjokuvia -näyttelyssä on mukana valon ja varjon taidetta, kuvanveistäjänä tunnetun Emil Cedercreutzin (1879−1949) kaltaisia siluettitaiteen suomalaisia pioneereja ja paperileikkausperinnettä uudistavia nykytaiteilijoita, kuten Ulla Jokisalo, Katri Kuparinen, saksalaiset Heike Weber ja Andreas Kocks sekä varjoanimaatioistaan tunnettu William Kentridge. Lähes veistosmaisista paperileikkauksistaan tunnettu Andreas Kocks tekee jättimäinen paperi-installaationsa suoraan Sinkan seinään.
Kuvassa Kim Simonssonin teoksia Keravan taidemuseon Liisa Ihmemaassa -näyttelyssä. Kuva Pekka Elomaa, Keravan taidemuseo.