Antero Kahila maalaa Caravaggio-rekonstruktiota työhuoneellaan 2008. Kuva Keijo sundvall.

Vaikuttava historia -luentosarja

 

Luentosarjassa kuullaan neljä persoonallista puheenvuoroa, jotka tuovat eurooppalaisen taidehistorian mestarit nykypäivään. Luennot liittyvät Pekka Elomaan ja Lyhdyn työryhmän näyttelyyn Kuka painoi nappia, herra Holbein?, joka on esillä Sinkassa 14.2.–19.4.2015.

su 15.2. klo 14 Pekka Elomaa: Minä ja Herra Holbein

Valokuvaaja Pekka Elomaa toimii Konalassa sijaitsevan Helsingin lyhytaikaiskoti Lyhdyn valokuvatyöryhmän vetäjänä. Yhdessä lyhtyläisten kanssa tehtyjen valokuva- ja videomuotokuvien innoittajina ovat olleet saksalaiset öljyvärimaalauksen pioneerit, erityisesti Hans Holbein nuorempi (1497–1543) sekä valokuvaaja August Sander (1876–1964), joka kuvasi oman aikansa saksalaisia ikään kuin ammattinsa ja yhteiskuntaluokkansa edustajina. Holbeinin ja Sanderin ihmisissä Elomaata on kiehtonut katse, joka on samaan aikaan paljas ja sisäänpäin kääntynyt, oudosti läsnä oleva.

ti 3.3. klo 18 Taidehistorioitsija Lotta Nylund: Kultakauden taiteilijat Hans Holbeinin jäljillä

Keravan taidemuseossa 19.4. saakka esillä olevan Kuka painoi nappia, herra Holbein -näyttelyn tekijöiden tavoin saksalaisen, mutta Lontooseen Henrik VIII hovimaalariksi päätyneen Hans Holbein nuoremman (1497–1543) teoksista olivat kiinnostuneita myös Suomen kultakauden taiteilijat, jotka olivat viemässä ilmaisuaan entistä realistisempaan suuntaan. Villa Gyllenbergissa työskentelevä taidehistorioitsija Lotta Nylund kertoo, miten tätä 1500-luvun taiteilijaa saatettiin pitää modernin taidesuuntauksen esikuvana.

ti 10.3. klo 18 Taiteilija Mika Karhu: Minä ja Grünewald

Kuka painoi nappia, herra Holbein -näyttelyn innoittajina olivat Pohjois-Euroopan renessanssitaiteilijat, kuten Albrecht Dürer, Lucas Cranach ja erityisesti Hans Holbein nuorempi, mutta Pekka Elomaan ja työryhmän esikuvaksi olisi sopinut myös Matthias Grünewald (1470–1528). Holbeinin arkinen, hiljaa haudassaan makaava Kristus on kuitenkin kovin erilainen kuin Grünewaldin tuskissaan riutuva ristiinnaulittu. Omissa töissään taiteen tohtori ja Ars Fennica 2009 ehdokas Mika Karhu on ollut kiinnostunut nimenomaan kivun, kärsimyksen ja rakenteellisen väkivallan teemoista. Millaisen vaikutuksen Grünewaldin maalaukset ovat häneen tehneet?

ti 17.3. klo 18 Antero Kahila: Minä ja Caravaggio

Hans Holbein nuoremman ja italialaisen Michelangelo Merisi da Caravaggion (1571–1610) väliin mahtuu pari sukupolvea. Caravaggion uskotaan kuitenkin tunteneen Holbeinin teoksia ainakin puupiirroksina ja muiden tekeminä toisintoina. Hänen kuvaamien pyhimysten arkisessa olemuksessa on Holbeinin Kuolleen Kristuksen (1520–1522) suorasukaisuutta, vaikka kyse ei olekaan mistään vaikutusten ketjusta.
Jos Suomesta haluaa löytää todellisen Caravaggio-tuntijan, on syytä kääntyä taidemaalari Antero Kahilan puoleen. Hän on tehnyt tieteellisesti perustellun toisinnon Caravaggion teoksesta Pyhä Matteus ja Enkeli (1602), joka tuhoutui toisen maailmansodan aikana. Mikä Caravaggiossa häntä oikein kiinnostaa?

Luennot ovat maksuttomia ja kestävät noin tunnin. Tiistailuentojen yhteydessä Sinkka on poikkeuksellisesti avoinna luennolle osallistuville klo 19 saakka.

Lisätietoja: www.sinkka.fi / 040 318 4300.