Viherseminaari

Viherseminaari sai yleisön innostumaan

”Paras seminaari, mitä koskaan on Keravalla järjestetty!” ja ”voimaannuttava iltapäivä” olivat kommentteja, joita torstaina Keravan kirjastossa järjestetty Kukkiva maa -viherseminaari keräsi kuulijoiltaan.

Keravan Suomi 100-ohjelmaan kuuluva tapahtuma loi kuvan tulevaisuuden kaupungista, jossa suunnittelun lähtökohtana olisi ihmisten hyvinvointi ja kestävä kehitys. Kaupunginjohtaja Kirsi Rontu lupasi avauspuheenvuorossaan, että Keravalla jokaisella on viheralue 300 metrin säteellä.

Keravan keskustaan on kaavailtu kohti korkeuksia kohoavaa rakentamista, mikä saattaisi rasittaa puistoja. Entäpä jos itse rakennukseen liitettäisiin oleskeluun soveltuvia viherkattoja ja pienoispuistoja tai vaikkapa urbaaneita ryytimaita ruuan viljelyyn.

Näistä vaihtoehdoista puhuivat arkkitehti Tuuli Kassi ja Pia Ilonen, jonka suunnittelema kerrostalo viherkattoineen valmistuu Helsingin Jätkäsaareen ensi syksynä. Myös sisäilmaongelmien uusista ratkaisuista kuultiin. Suomalainen Naava Oy ja sen ilmaa puhdistavat älyviherseinät saattavat hyvin olla seuraava Nokia.

Resurssiviisaus, ekologisuus ja kulttuurinen monimuotoisuus voivatkin olla tulevaisuuden kaupunkien vetovoimatekijöitä ja talouden moottoreita. Näin vakuuttivat Sitran johtava asiantuntija Lari Rajantie ja taidekoordinaattori Kirsi Pitkänen.

Pitkänen on ollut testaamassa Sitran resurssiviisaan kaupungin mallia Jyväskylässä, vanhan paperitehtaan ympärille rakentuvassa Kankaan kaupunginosassa. Siellä kaupunki määritteli mitä halusi ja etsi parhaat ratkaisut arkkitehtuurikilpailun kautta. Haluttiin uutta teknologiaa, ekologisuutta, sosiaalisuutta, taidetta ja kulttuuria.

”Monille juuri taide on ollut syy muuttaa alueelle”, Pitkänen hehkutti. Rakennuttajat sitoutuivat prosenttiperiaatemaksuihin, joiden käytöstä vastaa palveluyhtiö.

Prosenttirahoja on suunnattu sekä tapahtumiin että esimerkiksi palvelutalossa asuvien muistisairaiden elämänlaadun parantamiseen. Valmistumassa on videoteos, joka tuo vuodenaikojen kierron sisälle taloon ja reagoi ihmisten liikkeisiin.

Dosentti Erja Rappen mielestä luontokokemukset ovat erityisen tärkeitä silloin, kun ihminen on avuttomimmillaan. ”Riittääkö vanhukselle, että luonto on 300 metrin päässä”, hän kysyi ja kauhisteli äskettäin Keravalle rakennettua kerrostaloa, jolla ei ole lainkaan omaa pihaa.

Keravasta on vuosien innostuksella, tahdolla ja työllä rakennettu ihana viherkaupunki. Miten tämä maine ja kilpailuetu tulevaisuudessa lunastetaan, entä miten energiaa Keravalla tuotetaan. Näihin kysymykseen vastausta etsivät Keravan energian asiakkuuspäällikkö Johanna Haverinen sekä Keravan kaupungin suunnitteluinsinööri Ulla Eriksson ja kehittämiskoordinaattori Emmi Malin yhdessä kuntalaisten kanssa.

Keskustassa sijaitsevan ”lippulaivapuiston” tai puistojen sijaan kaupungin kyselyyn vastanneet kaipasivat viherratkaisuja omalle asuinalueelleen. Myös Keravan kartanon ja Keravanjoen alueen kehittämisestä ja uusien kevyen liikenteen väylien tarpeesta puhuttiin.

Aurinkoisen seminaarin juonsi YLE:n kulttuuriohjelmista tuttu Jonni Roos ja sen järjestivät Keravan taidemuseo, Keravan kaupunkitekniikka ja Keravan energia. ”Harmi vaan, että niin moni kaupungin päättäjistä loisti poissaolollaan”, taidemuseon johtaja Arja Elovirta harmitteli.

  • Näyttelyt nyt

  • Tulevat näyttelyt