Palvelut

Kuvapalvelut

Keravan museon digitoituihin kokoelmiin voi tutustua MUISTAJA- museotietokannan välityksellä.

>> MUISTAJA -museotietokanta

Keravan museon kuva-arkiston palvelut Sinkassa ovat avoinna ma-to klo 8-15. Käynneistä tulee sopia etukäteen puh. 040 318 2003 tai museo(a)kerava.fi.

Kuvat luovutetaan aina kertakäyttöoikeudella. Oikeus ei ole edelleen siirrettävissä. Julkaisun yhteydessä on mainittava valokuvaajan nimi sekä Keravan museo. Mikäli kuvan julkaisemiseen liittyvät oikeudet eivät ole museon hallussa, tilaaja vastaa käyttöoikeuden hankinnasta itse.  Kuvatiedostoja ei saa arkistoida, kopioida tai levittää ilman museon suostumusta.

Keravan museon käsikirjasto

Keravan museon käsikirjastossa on valikoima paikallishistoriaan, kulttuurihistoriaan ja kansatieteeseen sekä esinekulttuuriin liittyvää kirjallisuutta, joka on asiakkaiden käytettävissä Taide- ja museokeskus Sinkan tiloissa ma-pe 8-15. Kirjastosta ei lainata teoksia ulos. Käynneistä tulee sopia etukäteen: museo(a)kerava.fi.

Kotiseutuarkisto

Keravan kotiseutuarkisto sijaitsee Sampolan Palvelukeskuksessa, osoitteessa Kultasepänkatu 7.
Arkistokäynneistä tulee sopia etukäteen:  040 318 2003 tai museo(a)kerava.fi.

Opastetut Kerava-kiertoajelut ja kaupunkikävelyt

Keravan museo järjestää tilauksesta opastettuja Kerava-kiertoajeluja linja-autolla sekä kaupunkikävelyjä. Tiedustelut ja varaukset: puhelinnumerosta: 040 318 2003 tai leena.karttunen(a)kerava.fi

Valtatien varrella – Mobiilikierros

Keravan museon Valtatien varrella -mobiilikierros vie kulkemaan Keravan keskustaajaman halkaisevalle vanhalle Valtatielle Suomen itsenäistymisen ajan tienoilla 1917 ja 1920-luvulla sen jälkeen. Lue lisää: Valtatien varrella -mobiilikierros

Julkaisut

Keravan museon julkaisuja voi ostaa Taide- ja museokeskus Sinkan museokaupasta sekä kaikista hyvin varustelluista kirjakaupoista.

Werner West – huonekaluarkkitehti
Karttunen, Leena
Kerava: Keravan museo, 2006
isbn: 951-816-030-9

Kirja kertoo Keravan Puusepätehtaan/ Stockmannin piirustuskonttorin ensimmäisen legendaarisen suunnittelijan Werner Westin työstä ja tuotannosta. Westin hienostunut muototaju, vanhojen tyylihuonekalujen tuntemus ja perehtyneisyys huonekalujen valmistamiseen käytännössä tekivät hänestä suomalaisen huonekalusuunnittelun uranuurtajan. Huomattavan työn West teki sisustaessaan kotien lisäksi lukuisia julkisia kohteita, edustustiloja, tavarataloja, pankkeja, ravintoloita, hotelleja ja muita kaupungistuvan yhteiskunnan interiöörejä.

Teollinen Kerava
(toim.) Karttunen Leena & Uutela Tommi
Kerava: Keravan museo, 2014
ISBN/EAN: 9789518160321

Teollinen Kerava – kuviin tallennettu  Radan varteen rakentuneen Keravan kehitys perustui teollisuuden syntyyn ja kasvuun paikkakunnalla. Tehtaat toivat työtä ja turvaa työntekijöilleen ja vilkastuttivat alueen kaupungistumista.  Kirjan kuva-aineisto tarjoaa mahdollisuuden kurkistaa jo hävinneisiin teollisiin miljöihin sekä menneisyyden kaupunkikuvaan, jossa savupiippujen katveessa luotiin erilaisia tuotteita kaupunkien rakentamiseen ja niiden kasvavalle väestölle.   Tämä kirja nostaa myös esiin teollisuusvalokuvaajien ammattikunnan. Ilman heidän työtään muistomme tehtaista, työntekijöistä ja tuotteista olisivat kapeammat.   Kerava itsenäistyi Tuusulasta vuonna 1924 ja kirjan julkaisu ajoittuu Keravan 90-vuotisjuhlavuoteen.

kansikuvaNykyaikaisia huonekaluja. Stockmannin piirustuskonttorin muotoilua – Keravan Puusepäntehtaan työtä
Karttunen Leena
Kerava: Keravan museo, 2014
ISBN/EAN: 9789518161014

Suomalainen huonekalujen valmistus teollistui ja koneellistui 1900-luvun alkupuolella ja useita uusia tehtaita syntyi eri puolelle maata. Kuusi Porvoosta lähtenyttä puuseppää
perustivat Keravalle vuonna 1909 toimintansa aloittaneen Keravan Puuseppätehdas Oy:n − Kervo Snickerifabrik Ab:n, josta kehittyi 1920-luvun lopulle tultaessa modernein laittein varustettu aikansa edustavimpiin tehtaisiin kuulunut teollisuuslaitos. Vuosisadan
alkupuolella valmistuivat Taideteollisuuskeskuskoulun huonekalupiirustusosastolta ensimmäiset huonekaluarkkitehdit. Stockmannin tavaratalon tulo Keravan Puusepäntehtaan osakkaaksi vuonna 1919 takasi teollisen toiminnan jatkumisen sekä loi edellytykset ammattitaitoiselle huonekalusuunnittelulle.
Tavaratalon tiloihin Helsinkiin perustettiin Stockmannin piirustuskonttori, johon sijoittuivat monet vastavalmistuneet huonekaluarkkitehdit; Harri Röneholm, Einari Kyöstilä, Werner West ja Margaret T. Nordman. Muotoilun vahvaa perinnettä jatkoivat 1940-luvulta lähtien Olof Ottelin ja 1970-luvulla Klaus Michalik.

Stockmannin piirustuskonttorin arkistoaineistoihin nojautuva kirja tuo esiin suomalaisen huonekalutuotannon kehityksen käsityöpainotteisesta huonekalujen valmistuksesta teolliseen sarjatuotantoon. Kansainväliset tyylisuuntaukset heijastuvat 1910-luvulta
1980-luvulle toimineen maineikkaan puusepäntehtaan mallistoissa.

huvielaman_pikkukansiiHuvielämän kiertolaisia. Kotimainen sirkus ja tivolitoiminta 1900-1950
Nevala Heikki
Kerava: Keravan museo & Sirkuksen Tiedotuskeskus
ISBN/EAN: 9789518161021

Heikki Nevala esittelee tiedot varhaisista 1900-luvun alun kotimaisista sirkuksista ja niiden esiintyjistä. Kirjan henkilötarinat tuovat esiin sirkusten ja tivolien värikkäitä persoonia; jonglöörit, klovnit, akrobaatit, taitoratsastajat, voimamiehet ja muut esiintyjät saavat oman tarinansa. Helsingin pysyvän  sirkuksen — Töölössä 1910-1926 toimineen Hippodromin — ohjelmaa ja esiintyjiä käydään yksityiskohtaisesti läpi.

Kirjan jälkiosa käsittelee kotimaista tivolitoimintaa 1930-luvulla, jolloin sirkusohjelmaa nähtiin enää tivolien pienissä ohjelmateltoissa ja esiintyjien yksittäisissä numeroissa, mutta varsinaista sirkusta harvemmin. Tunnetuimpia tivoleita maassamme olivat Suomen Tivoli, Tivoli Hesperia ja Hämeen Tivoli, mutta tuolloin tivoleita oli muitakin. Jatkosodan aikainen sotilaiden Karhumäen tivoli on oma lukunsa. Sotien jälkeinen aika aloittaa uuden vaiheen huvitoiminnassa. Teos esittelee myös 1940-1950-lukujen huvitoimintaa.

 

Kommentointi on suljettu.