Muinainen Kerava ja sen löytäjät 5.9.2020-

KERAVA-KULMA

Kerava-kulman pienoisnäyttelyssä vaelletaan Ancylusjärven rannoilla, etsitään kivikautisia muinaisjäännöksiä ja esitellään niiden löytäjiä. Jääkauden jälkeen suuri osa Suomesta oli veden vallassa. Aurinkomäki, Lapila, Heikkilä ja Keravan kartanon alue olivat osa pienten saarten täplittämää lahtea, jonka rannoilla kivikauden metsästäjä-keräilijät kalastivat ja pyysivät hylkeitä.

Lapilan lisäksi jälkiä näiden muinaisten ihmisten elämästä on löydetty esimerkiksi Jaakkolan, Ollilanlaakson ja Kaskelan alueilta. Asuinpaikoista kuuluisin on Keravan kirkon lähistöllä sijaitseva Pisinmäki, jossa tehtiin arkeologisia kaivauksia vuosina 1962 ja 1963. Kaivauksista vastasi ylioppilas Jaakko Sarkamo, jonka mukaan paikan löytäjä oli Keravan yhteiskoulun musiikinopettaja Aarne Nurminen.

Esihistorian lisäksi näyttely kertookin Keravan lähihistoriasta ja ihmisistä, joiden pihoille menneisyys oli jättänyt hiljaisen viestinsä. Suurin osa kivikautisista esineistä on löydetty 1950−1970-luvuilla, jolloin alle neljän tuhannen asukkaan kauppala kasvoi ja muuttui kaupungiksi. Kahdenkymmenentuhannen asukkaan raja ylittyi 1970-luvun puolivälissä. Museon arkistossa säilyneet kuvat antavat kasvot muinaisen Keravan löytäjille, joista jokainen on jättänyt oman jälkensä ajan jatkumoon.

Kuva: Pisinmäen löytäjäksi tituleerattu musiikinopettaja, kuoronjohtaja Aarne Nurminen pääsi itsekin kaivauksille. Kuva Jaakko Sarkamo, 1963.

 

  • Näyttelyt nyt

  • Tulevat näyttelyt