operaatiokala

Yhteisötaide ja projektit

Menneet yhteisötaideprojektit ja työpajat:

Operaatio Kala

Operaatio Kala on Keravan taidemuseon ja Kanniston päiväkodin yhdessä toteuttama tutkimusmatka Heikki W. Virolaisen Kala -teoksen maailmaan. Keravan taidemuseon kokoelmiin kuuluva Heikki W. Virolaisen Kala-reliefi vuodelta 1979 siirrettiin syksyn aikana päiväkodilta kunnostettavaksi, josta sen matka jatkui 28.11. avattuun Näkijöitten sukua – Alpo Jaakola ja Heikki W. Virolainen -näyttelyyn.

Suurikokoinen metalliteos on ollut sijoitettuna Kanniston päiväkodin seinään päiväkodin avaamisesta saakka. Kalan kunnostus tuli ajankohtaiseksi Keravan taidemuseossa marraskuun loppupuolella avatun Näkijöitten sukua – Alpo Jaakola ja Heikki W. Virolainen -näyttelyn vuoksi. Teos oli likainen, naarmuuntunut ja osittain hapettunutkin.

Operaatio Kalassa hyödynnetään Sirkushevoset Sairastaa -hankkeessa kehitettyä toimintamallia julkisten teosten konservoinnista yhdessä yhteisön kanssa. Yhteisen toiminnan kautta lisätään tietoa oman ympäristön julkisista teoksista ja niistä huolehtimisesta. Kalaprojekti laajenee myös päiväkodissa, joka on muuttumassa lasten innostusten mukaisesti kalojen valtakunnaksi.

15.9.2015 Operaatio alkoi Kanniston päiväkodin Viherpeippojen suorittamalla huolellisella kuntokartoituksella. Viherpeipot tutkivat tarkasti teoksesta löytyvät töhryt, naarmut, liat ja muut vauriot, jotka merkattiin konservaattoreita varten kuntokartoituslomakkeisiin.

22.-24.9.2015 Kalan konservointia odotellessa Viherpeipot taiteilivat paikalle oman väliaikaisen kalataideteoksensa taidemuseon henkilökunnan kanssa. Kalan ispiroimana Viherpeipot suunnittelivat piirtäen omat pikkukalat, jotka siirrettiin vanerille maalaamista varten. Vanerikalat maalattiin akryylimaaleilla.

6.10.2015 Virolaisen Kala-reliefi haettiin konservaattorin toimesta kunnostettavaksi. Viherpeipot seurasivat ikkunan läpi kuinka Kalan ruosteiset pultit ruuvattiin irti. Kaikkien yllätykseksi Kala oli luultua kevyempi ja se saatiin kantamalla rekkaan. Kalan kevyempi olemus on hyvä uutinen myös tulevaa näyttelyripustusta ajatellen. Kalalle vilkutettiin heipat kun se ajoi punaisessa rekassa päiväkodin pihan halki!

Viherpeippojen vanerilevylle maalaamat ”Pikkukala”-teokset toimitettiin Keravan Sopimuskodin hellään hoivaan, jossa niille on suoritettu sahaustoimenpiteitä Työkeskus Sapluunan toimesta.

28.11. Näkijöitten sukua -näyttely avattiin Taide- ja museokeskus Sinkassa, jossa konservoitu Kala -teos on esillä 28.2. asti.

15.12. 2015
Operaatio Kalassa tapahtuu: Pikkukalat -teos julkistettiin tänään Kanniston Viherpeippojen kanssa! Keravan kaupungin työllisyysyksikkö kuljetti, kaupunkitekniikka ripusti ja sitten teos julkistettiin lakanan alta. Pienet taiteilijat kohottivat maljan ja maistelivat suolakaloja. Ansioituneet kala-taiteilijat palkittiin tietysti myös Kala-heijastimin. Puli puli!
…Operaatio jatkuu ensi vuoden puolella kun Viherpeipot saapuvat Sinkkaan moikkaamaan Virolaisen Kalaa.

Lisätietoja Operaatio Kalasta: Kirsi Nuppola 040 318 3436 / kirsi.nuppola(a)kerava.fi

…………………………………………………………………………………………………………………

Holbein -työpajat

Kuka painoi nappia, herra Holbein? on valokuvaaja Pekka Elomaan ja Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty ry:n työryhmän näyttely. Näyttelyn yhteydessä Keravan taidemuseo on tarjonnut muotokuvatyöpajan alueella toimiville päättäjille sekä työntekijöille, jotka kohtaavat arjessaan kehitysvammaisia tai päättävät kehitysvammaisia koskevista asioista. Mukana on myös taide- ja kulttuurialan toimijoita.
Työpajat tutustuttavat Pekka Elomaan ja Lyhdyn työryhmän toimintaan sekä näyttelyn taustoihin. Pajaa vetävät Pekka Elomaa, Olli-Pekka Lappinen sekä Jussi Ratia.

Holbein työpajassa kuvatut muotokuvat ovat näyttelyn ajan esillä Ateljee Holbeinin seinällä Sinkan 1. kerroksessa.

Lisäksi yleisöllä oli mahdollisuus kokeilla työpajan vaatteita näyttelytilaan rakennetussa studiossa ja kuvata itsensä ylhäiseen muotokuvaan omilla kameroilla. Kuvia voi etsiä tunnuksella #ateljeeholbein.

…………………………………………………………………………………………………………………

No Conflict, No Irony ( I Love the Whole World)

Jacob Dahlgrenin teos No Conflict, No Irony (I Love the Whole World) kiersi Keravan keskustassa Raitoja ja väripalloja -näyttelyn avajaispäivänä perjantaina 14.11.2014. Banderolliteos on 100 m pitkä ja sitä kantamaan tarvitaan kerrallaan 70 henkilöä. Keravalla teosta kantamassa oli oppilaita ja opettajia Ali-Keravan, Jaakkolan ja Svenskbackan kouluista.

No Conflict, No Irony (I Love the Whole World) -teos on tehty vuonna 2013 Edinburghissa, Skotlannissa järjestetyissä työpajoissa, joihin osallistui sekä lapsia että aikuisia.

…………………………………………………………………………………………………………………

Kuvalähtöiset liiketyöpajat

Keravan taidemuseon sekä  tanssi- ja teatteritaiteilja Ninni Perkon yhteistyönä syntyneet Kuvalähtöiset liiketyöpajat aloitettiin Sinkassa syksyllä 2014. Pajoissa tutustutaan esillä olevan näyttely teoksiin ja teosten teemoihin erilaisin liike- ja mielikuva harjoittein. Työpaja syventää näyttelyn katsomiskokemusta ja tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia
taideteosten tulkintaan. Kuvalähtöisten liiketyöpajojen harjoitteet rohkaisevat liikeilmaisuun ja vahvistavat kehontuntemusta.

Syksyllä 2014 ja alkuvuodesta 2015 kuvalähtöiset liiketyöpajat toteutettiin KeravanNinni_web taidemuseon Raitoja ja väripalloja -näyttelyssä. Työpajoihin osallistui mielenterveyskuntoutujia, ikäihmisiä ja heidän ohjaajiaan. Kuvalähtöisten liiketyöpajojen menetelmät sovelletaan aina ryhmäkohtaisesti. Ensimmäisissä pajoissa mukana oli myös pyörätuolilla ja rollaattorilla liikkuvia asiakkaita sekä muistisairaita.

Liiketyöpajat oli suunnattu alkuvaiheessa erityisryhmille ja heidän ohjaajilleen. Lisätiedot: museolehtori Laura Kauppinen / 040 318 3436 / etunimi.sukunimi@kerava.fi.

…………………………………………………………………………………………………………………

Kuuleeko Kerava?
Hallå Kervo?

Kollektiivinen ympäristötaideteos Kuuleeko Kerava? levittäytyy Keravan kaupunkikuvaan. Kuvataiteilija Kalle Hammin keravalaisten kanssa tekemä teos merkitsee kartalle reitin, joka nostaa esiin merkityksellisiä paikkoja. Reitti kulkee luonnonhelmasta aivan ydinkeskustaan ja lähiöihin. Kartta kulkee arkisissa maisemissa, jotka ovat olleet osallistujien henkilökohtaisen muiston tai elämyksen näyttämönä.

Kuuleeko Kerava? toteutettiin haastattelemalla ja keräämällä ajatuksia eri-ikäisiltä ja erikielisiltä keravalaisilta. Kaikkiaan vastauksia tuli 165 kappaletta, joista teokseen valittiin 15 paikkaa ja tarinaa. Osa tarinoista liittyi samoihin kohteisiin, suuri osa johdatti kotiin. Osumia keräsivät erityisesti keskusta, rautatieasema, puistot ja virkistysalueet, koulut sekä kirjasto ja museot.

Tarinat merkittiin kaupungille emalisin kyltein, joissa ne on sekä suomeksi että haastatellun omalla äidinkielellä, kuten thaiksi, espanjaksi, venäjäksi, latviaksi ja kiinaksi. Tarinat ja paikat löytyvät kylttien lisäksi myös Kuuleeko Kerava? julkaisusta. Sen avulla voi Keravaan tutustua toisin silmin. Henkilökohtaisten muistojen tai tarinoiden ohella julkaisussa on avattu myös keravalaisen maiseman historiaa lyhyin kertomuksin.

Kuuleeko Kerava? teos antaa mahdollisuuden tarkastella merkityksellisiä paikkoja henkilökohtaisesta näkökulmasta. Millaiset asiat oikeastaan tekevät kaupungista ja kaupunkitilasta merkityksellisen? Miten virallinen kartta tärkeistä kaupunkikohteista eroaa kaupunkilaisten omakseen ottamista paikoista? Miltä oma merkityksellisten paikkojen kartta näyttäisi?

Kuuleeko Kerava? toteutettiin osana Kalle Hammin Vieraalla maalla näyttelyä, joka on esillä Keravan taidemuseossa 13.9.–2.11.2014.  Kuuleeko Kerava? on tehty yhteistyössä Keravan taidemuseon ja Keravan museon kanssa. Teos on saanut tukea Taiteen edistämiskeskukselta ja Svenska Kulturfondenilta.

Julkaisu on myynnissä Taide- ja museokeskus Sinkan verkkokaupassa.
Lataa pdf tästä: Kartta Kuuleeko Kerava

…………………………………………………………………………………………………………………

Sirkushevoset sairastaa
toukokuu_brownie_perttinen_komeetta_ja_neposeppo_pintamaalattuna_alkuperaisissa_savyissaan

 

Keravan kauppakaarella sijaitseva Sirkusmuistomerkki tunnetaan kaupunkilaisten keskuudessa Sirkushevosina. Vuonna 1979 julkistettu teos on hankittu keravalaisen talkootyön tuloksena kunnioittamaan paikallisen Sariolan tivoli- ja sirkussuvun maineikasta toimintaa. Sirkusmuistomerkki suunniteltiin alusta alkaen toiminnalliseksi taideteokseksi, jossa lapset saavat leikkiä. Pyrkimys oli tuottaa iloa, jota jo veistoksen paljastuspuheissa muistutettiin, että maailmassa ei ole koskaan liikaa.

Vuonna 2012 yhteisön rakastama teos oli kuitenkin enää vain kajastus entisestä loistostaan. Lasikuitupintaiset viisi hevosta ovat päässeet vuosien varrella huonoon kuntoon. Ajan aiheuttaman kuluman lisäksi niitä on töhritty ja osalla hevosista puuttuu myös jäseniä.

Vuonna 2013 Keravan taidemuseo aloitti projektin Sirkushevoset sairastaa yhdessä  Metropolia Ammattikorkeakoulun esinekonservointilinjan kanssa. Hankkeen tavoitteena oli konservoida Keravan taidemuseon kokoelmaan kuuluvan Sirkusmuistomerkki –teos yhdessä yhteisön kanssa.

Teoksen konservointiin osallistui hankkeeseen mukaan valittu kummiluokka, Keravan Keskuskoulun 5b (nykyisin 6b). Oppilaat seurasivat konservoinnin etenemistä, osallistuivat vauriokartoituksen tekemiseen sekä tiedonkeruuseen ja sen välittämiseen.

Hankkeen aikana kerättiin muistitietoa veistoksesta sen tekijöiltä ja muistomerkkihankkeeseen osallistuneilta kuntalaisilta, etsintäkuulutettiin muistoja ja kuvia viestosryhmästä, tuotettiin ikkunanäyttely muistomerkin vaiheista sekä julkaistiin Marjo Kuulan Karusellihevosten kyydissä -kirja muistomerkistä sekä sen esikuvana toimineen karusellihevosen matkasta keravalaisten sydämiin.

Sirkushevoset sairastaa -hankkeen yhteistyökumppanina toimi myös Keravan museo sekä Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen kaupunkiympäristöyksikkö. Kaupunkiympäristöyksikkö suunnitteli ja toteutti veistoksen valaistuksen sekä vastasi jalustan ja alueen tarvitsemista parannustöistä.

Sirkushevoset sairastaa sai Museovirasto Innovatiiviset hankkeet -apurahan sekä Vuoden museopedagoginen teko 2014 -palkinnon. Palkinnon myöntää Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry.

Kummiluokan ja konservaattoriopiskelijoiden yhteinen blogi:
http://sirkushevosetsairastaa2013.blogspot.fi/

Hanke Facebookissa: https://www.facebook.com/SirkushevosetSairastaa?fref=ts

Lisätietoja hankkeesta: museolehtori Laura Kauppinen, 040 318 3436 / lehtori Heikki Häyhä, 020 7835323

 

…………………………………………………………………………………………………………………………………..
Monologeja epävarmuuden ajasta

Mikael Kinanen ja Vili Nissinen

Kuvataiteilijat Vili Nissinen ja Mikael Kinanen ovat tehneet Keravan taidemuseoon yhteisötaiteellisen projektin Monologeja epävarmuuden ajasta, johon on kerätty ihmisten kokemuksia työstä ja työttömyydestä nykyhetkessä. Projektissa toteutetut valokuvat, videot ja kertomukset tuovat nykyaikaisen työnteon ja työläisyyden näkökulmaa Keravan museon Kuvia tehtaista, työstä ja tekijöistä -näyttelyyn.

Enää ei mennä samaan tehtaaseen joka päivä, ei kuljeta samoja reittejä, tavata samoja ihmisiä, kuten teollisena aikana tehtiin. Globaalissa taloudessa runsaasti käsityötä vaativa teollisuus pakenee halvan työvoiman maihin. Palvelutuotanto ja tietokoneavusteiset prosessit ovat Suomessa yleistyneet. Samalla työelämä on muuttunut entistä epävarmemmaksi: pätkätyöt ja epätyypilliset työsuhteet ovat tulleet tavallisemmiksi. Ulkoistusten myötä monet ovat joutuneet ryhtymään myös näennäis- tai pakkoyrittäjiksi.Taiteilijat pyrkivät tunnistamaan yhteiskuntamme reunalla olevien moninaisuuden, eikä ”työtön” ole näistä suinkaan ainoa.

Projektiin on työllistetty kaksi nuorta keravalaista, Tuomas Kiuru ja Sanna Kujala. He toimivat näyttelyn keskusteluoppaina ja päivittävät ajankohtaisia kuulumisia työelämästä projektin blogiin  (http://epavarmuudenaika.wordpress.com) sekä facebookiin (https://www.facebook.com/epavarmuudenaika).

Tutustu myös näyttelyn työpajassa luotuun Keravan tähti  -peliin.

Vili Nissinen (s.1987) on helsinkiläinen kuva- ja esitystaiteilija, joka opiskelee tällä hetkellä Teatterikorkeakoulun Live Art and Performance Studies -maisteriohjelmassa. Mikael Kinanen (s.1989) on helsinkiläinen kuvataiteilija ja kuraattoriopiskelija. Aiemmissa yhteishankkeissa taiteilijat ovat käsitelleet mm. vasemmistolaisuuden historiaa ja pukeutumisen poliittisuutta.

…………………………………………………………………………………………………………………………………..

Varjojen karnevaali

Varjojen karnevaali syntyi Sinkan julkisivun ikkunoihin marraskuussa 2012 järjestettyjen työpajojen tuloksena. Työpajoissa tutstuttiin siluettien tekemiseen. Pajassa syntyi perinteisiä potrettimuotokuvia, kokonaisia henkilökuvia sekä suuri joukko mielikuvituksellisia varjokuvia. Työpajoja olivat vetämässä kuvataiteilija Ulla Jokisalo apunaan museolehtori Laura Kauppinen.

Viikonloppuisin pidetyt työpajat olivat kaikille avoimet ja niitä järjestettiin yhteensä neljä kappaletta. Työpajoihin oli kutsuttu erityisesti lapsia vanhempineen ja isovanhempineen, mutta paja oli avoin myös muille museovieraille. Kaiken kaikkiaan Varjojen karnevaaliin osallistui ystävyksiä, lapsia isovanhempineen ja jopa kokonaisia perheitä.

Avajaistunnelmaa etupuolelta. Kuva: Marjo Kuula…………………………………………………………………………………………………………………………………..

Jos rakastat…
Keravan Sompion ja Killan hiekkakentillä 18.8.

Taiteilijaryhmä Piirustusluokan ja Keravan taidemuseon yhteisötaideprojekti.

Jos rakastat… hiekkakenttäpiirrokset syntyivät Keravan Sompion ja Killan hiekkakentille Piirustusluokan taiteilijoiden ja Keravalaisten urheilijoiden ja liikunnan harrastajien yhteistyönä. Piirrokset lähettivät rakkauden sanomaa ylös taivaisiin Keravan ilmatilassa vieraileville lentomatkustajille. Mukana Killan kentällä olivat Keravan Pesiksen kanssa Jari Järnström ja Maaria Märkälä. Sompion kentästä vastasivat Keravan kansantanssijat yhdessä Maarit Malin-Pötryn, Reijo Purasen ja Veera Sauraman kanssa.

Jos rakastat… teosta olivat toteuttamassa Keravan kansantanssijoista Sirpa Hirsimaa, Milla Kolehmainen, Kalervo Kovanen, Mervi Laine, Raili Laurila, Pentti Pelkonen, Arja Reinikka, Mia Salmi, Mona Salmi, Reetta Tynkkynen ja Tenho Tynkkynen.

Keravan Pesiksestä mukana olivat Anne ja Akseli Haukkamaa, Aura, Iris ja Marika Kuitunen, Emma Kokkonen, Jennika Leivo, Jani ja Tino Loikkanen, Petri ja Pirjo Mandell, Sallamari, Samuli, Sari ja Seppo Suomaa, Aino ja Riitta Tapola sekä Aino ja Minna Westersund.

Projektin tallensi Ville Hyvönen.

Sinkan toimijat hakevat aktiivisesti sekä yhteistyökumppaneita että rahoitusta erilaisiin yleisöä osallistaviin projekteihin ja hankkeisiin. Keravan taidemuseon yksi keskeisistä toimintatavoista on luoda yhteyksiä taiteilijoiden ja erilaisten yhteisöjen ja yleisöjen välille. Yhteisötaiteen avulla pyritään saamaan näkyvyyttä erilaisille ryhmille ja heitä kiinnostaville tai muuten ajankohtaisille asioille.

Ota rohkeasti yhteyttä, jos olet kiinnostunut osallistumaan tai tulemaan mukaan toimintaan.

Museolehtori Laura Kauppinen, 040 318 3436, laura.kauppinen(a)kerava.fi

 

Kommentointi on suljettu.

  • Näyttelyt nyt

  • Tulevat näyttelyt