Martti Aiha, Maisema, 1991, öljy kankaalle, 170x372 cm, Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelma. Kuva Pekka Elomaa, Sinkka.

Taidekokoelma

Sinkan taidekokoelman ydin kertoo keravalaisten rakkaudesta taiteeseen. Kokoelmat on kerätty yhteisöllisesti, yhdessä kaupungin ja kaupunkilaisten kanssa.

Kokoelmat painottuvat modernismiin ja nykytaiteeseen. Painopiste on eturivin suomalaisten graafikoiden, kuvanveistäjien ja taidemaalareiden 1960–1990-luvuilla tekemissä teoksissa. Taidekokoelma kertoo visuaalisen kulttuurin historiasta ja luo yksilöön, yhteisöön ja ajankuvaan sitoutunutta elämyksellistä tarinaa.

Keravan kaupunki lahjoitti vuonna 1990 perustetulle taidemuseolle omistamansa kokoelman, joka sisälsi 517 taideteosta. Keravan Taide- ja Kulttuuriyhdistys luovutti puolestaan kokoelmaan 158 teosta. Kulttuuriyhdistyksen hankkimat teokset ostettiin vuodesta 1978 järjestettyjen Sirkusmarkkinoiden myyntipaikkojen vuokrauksesta saaduilla tuloilla. Kaupungin taidekokoelman ytimen muodostivat paikkakunnan 50- ja 60-vuotissyntymäpäivätempauksen tuloksena saadut teoslahjoitukset.

Kokoelma kolminkertaistui vuosina 2017–2018 saatujen isojen teoslahjoitusten myötä. Nykyisin Sinkan taidekokoelmiin kuuluu yli 5000 teosta.

Peruskokoelman lisäksi taidekokoelmaan kuuluu Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelma, Rolando ja Siv Pieraccinin kokoelma, professori Jaakko Hintikan kokoelma, taiteilija Pekka Ylösen kokoelma sekä pienempiä lahjoituskokoelmia.

Peruskokoelmaa on esitelty julkaisussa Taiteen vuoksi, Suomen taidetta Keravan kokoelmasta 1950–1987 (Keravan Taide- ja Kulttuuriyhdistys, 1990) sekä teoksessa Aunen museon kymmenen vuotta, Keravan taidemuseo 1990–2000 (Keravan Taidesäätiö, 2001).

Tutustu taidekokoelmiin

Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelma
Rolando ja Siv Pieraccinin kokoelma
Jaakko Hintikan kokoelma
Pekka Ylösen kokoelma
Taide kaupungilla

Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelma

Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelma sisältää laaja-alaisen otoksen suomalaista modernismia ja nykytaidetta, erityispiirteinään Keski-Uudenmaan alueella vaikuttaneiden taiteilijoiden edustus sekä veistosten suuri määrä.

Aune Laaksonen (1927–2014) oli Keravan taidemuseon ensimmäinen johtaja ja perustajajäsen. Hän oli myös Keravan Taide- ja Kulttuuriyhdistyksen ja mukaansa nimetyn taidesäätiön pitkäaikainen puheenjohtaja, jonka taiteen puolesta tekemä työ vaikutti oleellisesti kokoelman syntyyn.

Aune Laaksosen Taidesäätiön pääkokoelma on kerätty vuosina 1971–2004 ja siihen kuuluu yli 1 200 teosta Suomen johtavilta taiteilijoilta. Myöhemmin syntyneessä ja lähes yhtä suureksi kasvaneessa kakkoskokoelmassa on erityisesti laajat kokonaisuudet Helvi Tiisalan (1947–2005) ja Eeva Tiisalan (s. 1952) teoksia.

Taidesäätiön hallitus lahjoitti taidekokoelmansa Keravan kaupungille 2018. Kokoelman teoksia sijoitetaan kaupungin julkisiin sisä- ja ulkotiloihin. Pääkokoelma on esitelty kattavasti julkaisussa Taiteen tarhuri, Aune Laaksonen (2007, Keravan Taide- ja Kulttuuriyhdistys ry).

Nina Ternon pronssiveistokset Viimeiset muusat II ja III (1984) sekä Leena Luostarisen öljymaalaus Silvery mood (1994) Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelmaa esittelleessä Olipa kerran -näyttelyssä 2020. Kuva Pekka Elomaa, Sinkka.

Rolando ja Siv Pieraccinin kokoelma

Rolando ja Siv Pieraccinin laaja ja korkeatasoinen lahjoituskokoelma käsittää lähes 1600 taideteosta 15 suomalaiselta taiteilijalta. Vuonna 2017 Keravalle lahjoitetun kokoelman painopiste on paperipohjaisissa teoksissa, erityisesti grafiikassa, mutta mukana on myös maalauksia, piirustuksia ja taidehistoriallisesti kiinnostavia luonnoksia.

Pitkään Suomessa asunut italialaissyntyinen Rolando Pieraccini on toiminut laadukkaiden taidekirjojen, kirjallisuuden ja taidegrafiikan kustantajana. Lahjoituskokoelman taiteilijat ovat Göran Augustson, Juhana Blomstedt, Marjatta Hanhijoki, Hannu Hyrske, Raimo Kanerva, Pentti Kaskipuro, Inari Krohn, Juhani Linnovaara, Elina Luukanen, Lars-Gunnar Nordström, Onni Oja, Paul Osipow, Esa Riippa, Veikko Vionoja ja Rafael Wardi.

Idea kokoelman lahjoittamiseksi juuri Keravalla tuli Keravan Taidemuseon ystävien välityksellä.

Kokoelman teoksia esitellään Sinkan Helmipaikan pienoisnäyttelyissä. Lisäksi kokonaisuudesta on julkaistu kattava kokoelmakirja Viisitoista suomalaista mestaria – Rolando ja Siv Pieraccinin kokoelma (2018, Keravan taidemuseo).

Esa Riipan teoksia Rolando ja Siv Pieraccinin kokoelmaa esitelleessä Kuvan kosketus -näyttelyssä 2019. Kuva Pekka Elomaa, Sinkka.

Jaakko Hintikan kokoelma

Professori Jaakko Hintikan (1929–2015) testamenttilahjoituskokoelma sisältää modernia taidetta, muotokuvia ja laajan otoksen japanilaisia puupiirroksia. Suurin osa vajaasta kahdestasadasta teoksesta on grafiikkaa ja noudattaa kodin intiimiä mittakaavaa. Kokoelman erityisyys on tavassa, jolla se linkittyy Hintikan elämään ja ajatteluun.

Omaksi erikoisalakseen Yhdysvalloissa uransa tehnyt huippufilosofi on määritellyt inhimillisen ajattelun perusmuodot ja niiden historian. Pohja hänen uralleen luotiin jo koulukaupungissa Keravalla.

Keravan yhteiskoulussa oli 1940-luvulla erinomaisen hyvät opettajat. Kokoelmalahjoitus on kiitos siitä, mitä Kerava teki hyväkseni.

Professori Jaakko Hintikka

Pekka Ylösen kokoelma

Veli Pekka Ylösen (1959–2003) perikunnan 2003 lahjoittama kokoelma sisältää Keravan Kuvataidekoulussakin opettaneen Ylösen maalauksia, piirustuksia, grafiikkaa, kollaaseja ja luonnoslehtiöitä. Lahjoituskokoelmaan kuuluu yli 30 maalausta ja n. 480 luonnosta.

Osa teoksista on esitelty julkaisussa ”tämä on valmis”, Pekka Ylönen 1959–2003 (2004).

Taide kaupungilla

Sinkan taidekokoelmat levittyvät kaupunkitilaan julkisina veistoksina, joihin voi tutustua kellon ympäri kaikkina vuodenaikoina.

Lisätietoja teoksista löytyy Taiderastit-karttapalvelusta. Sivustolla on myös ehdotettu reitti, jonka varrelta löytyvät Keravan keskustassa sijaitsevat julkiset taideteokset. Tutustu Taiderastit-sivustoon ja nauti taiteesta kaupunkiympäristössä.

Taidekokoelman teoksia on sijoitettuina myös Keravan kaupungin kiinteistöihin, virastoihin, oppilaitoksiin ja päiväkoteihin sekä Keravalla sijaitseviin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tiloihin, kuten Keravan terveyskeskukseen.

Teoksia sijoittamalla luodaan viihtyisämpiä kaupunkitiloja ja työympäristöjä sekä saadaan taidetta mahdollisimman monen nähtäväksi ja koettavaksi, osaksi kaupunkilaisten ja kaupungin työntekijöiden arkea.

Timo Aho, Ajan kerrostumia, 2022, metsamänty, betoni, tiili, valo. Kanniston kiertoliittymä. Kuva Jaakko Kahilaniemi, Sinkka.