
Heikkilän palojen jälkitoimet
Heikkilän kotiseutumuseossa paloi viime vuonna ratasliiteri, muonamiehen mökki ja liiteri. Kesän aikana Heikkilän ratasliiterin tulipalosta pelastetut 175 esinettä on nyt käyty läpi.
Mitä Heikkilän ratasliiteristä pelastui? Ajokalustoa, talonpoikaisyhteiskunnan esineistöä, palokalustoa. Rattaat, reet ja kelkat kertovat liikkumisesta ja kuljetuksista Keravan kauppalassa. Maanviljelysyhteiskunnan ja talonpoikaiselämän välineistö kertoo myös siitä, mitä museon syntyaikoina, sotien jälkeen katsottiin tarpeelliseksi museoida: varstoja, lapioita, kuokkia, viikatteita, talikkoja ja hankoja, muutama harava, välppiä ja seuloja, auroja, kylvökoneen osia. Hevostarvikkeet, länget, valjaat ja niiden osat sekä muutama satula liittyvät nekin maanviljelykseen ja liikkumiseen. Palokuntatoiminnasta on museoitu hevosvetoiset palovaunut, paloruiskut, palopumppu ja käsisammutin.
Esineistö on pintapuhdistettu ensin imuroimalla ja sitten nihkeäpyyhinnällä 30% etanoliliuoksella. Kuntoluokitus on tehty, ja asbestimittauksia on tehty pyyhintänäyttein. Asbestia ei löytynyt. Joistain esineistä on pyydetty alustavat konservoinnin tai entisöinnin kustannusarviot.

Konservaattori Heidi Wirilander puhdistaa Keravan Vapaapalokunnan hevosvetoisia palokärryjä nihkeällä pyyhkeellä ja etanoliliuoksella.
Museoarvon muodostuminen
Esineistön paikkaa Keravan historiassa aletaan kartoittaa tekemällä esineille merkitysanalyysi. Merkitysanalyysissa esineille rakennetaan merkityslausunto, joka tehdään yhdessä asiaan perehtyneiden ihmisten kanssa. Esineiden museoarvo muodostuu niihin liitetyistä merkityksistä ja tiedosta.
Yleisesti museoissa kokoelmat jaotellaan kolmeen arvoryhmään konteksti- eli taustatietojen mukaan. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvilla objekteilla on hyvät kontekstitiedot ja siten korkea museoarvo, jolloin erityisesti niiden konservoinnista tulee huolehtia. Toiseen luokkaan kuuluvat objektit, joista kontekstitietoja on vähän tai ei lainkaan eli joiden museoarvo on matala, jolloin ne voidaan jättää konservoimatta. Kolmas luokka sisältää kontekstitiedottomat, huonokuntoiset objektit, joilla ei ole museoarvoa lainkaan. Näillä perustein Heikkilän huonokuntoista esineistöä sekä esineistöä, jonka historiaa ei tunneta riittävästi, poistetaan kokoelmista. Samalla kun Heikkilästä pelastettua esineistöä on käyty läpi, sen historiasta on onneksemme saatu talteen lisää tietoa.
Luettelointia edessä
Työsarkaa on vielä paljon. Puhdistettu esineistö on kerätty museon varhaisvaiheessa. Tuolloin esineitä on otettu museoon, mutta niitä ei ole luetteloitu. Siksi esineiden tietoja ei löydy kokoelmanhallintajärjestelmästä eikä sitä edeltävistä vanhoista kortistoista. Taustatietojen selvittäminen kestää kauan, tai on toisinaan peräti mahdotonta. Tilanne on tavallinen Suomen museoissa. On helppoa ajatella, ettei luetteloinnilla ole niin kiire: sen ehtii tehdä sitten joskus kun on aikaa.
Kokoelmatilojen näkymiä
Heikkilässä ratasliiterin olosuhteet eivät vastannet nykyaikaisen museotyön vaatimuksia. Keravan museoiden kokoelmien säilytystilanne on viime vuosina parantunut. Osa kokoelmaa on pitkäaikaissäilytyksessä Museoviraston tiloissa, ja siltä osin kokoelmien säilyminen on turvattu. Kokoelmakeskukseen otetaan kuitenkin vastaan vain luetteloitua aineistoa, joten Heikkilän esineistöllä ei ole sinne pääsyä ennen kuin luettelointi on saatettu nykyaikaiselle tasolle.
Heikkilässä on vielä lisääkin vastaavaa esineistöä. Muonamiehen mökin esineistö on vielä läpikäymättä. Kun esineistö on puhdistettu, konservoitu ja luetteloitu kunnolla, olisi ilo saattaa sitä keravalaisten ja muiden nähtäville – joko Heikkilään tai muualle, paikkaan, jossa se kertoisi Keravan historiasta mahdollisimman monelle kiinnostuneelle.
Osaatko kertoa kauppias Aune Aimolasta tai Aimolan rattaista?
Kaipaamme tietoja kauppias Aune Aimolan ajelukieseistä, joista on tässä kuvia ennen ja jälkeen puhdistuksen.

Aimolan rattaat ennen puhdistusta.


Kauppias Aune Aimolan ajelukiesit puhdistuksen jälkeen.

Tiedätkö jotain näistä rattaista tai kauppias Aimolasta? Olivatko kiesit Aune Aimolan käytössä, vai esimerkiksi hänen isänsä maanviljelijä Konstantin (Konsta) Aimolalta Yli-Jaakkolan maatalolta perityt?
Kerro meille!