Naisia, naamioita ja villiä luontoa 5.9.2020–10.1.2021

Kerttu Horila feat. Samuli Heimonen | Jenni Hiltunen | Eeva Peura | Elina Ruohonen

Naisia naamioita ja villiä luontoa kuuluu Sinkan näyttelysarjaan, jossa pitkän ja merkittävän uran tehnyt taiteilija saa seurakseen joukon nuoremman polven tekijöitä. Realistisista ihmishahmoistaan tunnettu Kerttu Horila on koskettanut katsojien sydämiä niin näyttelyillään kuin lukuisilla julkisilla teoksillaan. Kanssamatkustajan lempein silmin hän on tarkastellut elämän naamiaishuveja, erilaisia ihmisenä ja naisena olemisen tapoja. Uusimmissa teoksissaan Horila vie hahmonsa faabeleiden ja satujen maailmaan. Inhimillistetyt eläinhahmot nostavat esiin luontoteeman ja pieleen menneet prinsessasadut kuoleman läheisyyden ja fantasian voiman. Siinä joitakin teemoja, joista tämän näyttelyn taiteilijat puhuvat kukin omalla äänellään.

Naiseuden tematiikkaan syvennytään Jenni Hiltusen maalauksissa, joissa poseeraavat selfie-aikakauden naiset. Sosiaalisessa mediassa jaettavista omakuvista on tullut uusi tapa peilata ja esittää elämäämme. Tarkoin harkitut otokset ovat kuin naamio, joiden taakse piiloudumme ja toisaalta se osa meistä, jonka haluamme muille näyttää. Horilan veistosten tavoin Hiltusen maalaukset herättävät katsomaan pintaa syvemmälle, annettujen roolien ja ihannekuvien taakse.

Länsimaista ajattelua ovat pitkään leimanneet sellaiset vastakohtaparit kuin järki/tunne, mies/nainen, kulttuuri/luonto. Tässä jaossa nainen ja luonto jäsentyvät jakoviivan samalle puolelle, järjen ja kulttuurin vastakkaiselle reunalle. Samuli Heimosen kuvastossa susi on sekä laumasta erotettu yksilö että myyttistä voimaa uhkuva olento. Sen katse on kuin peili, josta toivomme, pelkomme ja unelmamme heijastuvat. Elina Ruohosen maalausten aikamuoto on futuuri, utopia tulevaisuudesta, jolloin ihminen on palautettu muiden luontokappaleiden harmoniseen joukkoon ja inhimillinen on uponnut syvälle muuhun elolliseen.

Näyttelyn yläkerrassa siirrytään vanhenevan naisen ja pieleen menneiden satujen maailmaan. Siellä tarinaa hallitsevat Horilan ikääntyneet satuolennot, jotka saavat rinnalleen Eeva Peuran maalausten salaperäiset tarinat. Peuran maalaukset vievät meidät outoon ja tummaan universumiin, jossa ihminen, eläin ja tarujen olennot toimivat rintarinnan, tarinan logiikkaa noudattaen. Kun naamiot vihdoin riisutaan, niiden takaa paljastuu elämän koko kirjo ja sen ehtymätön monikasvoisuus.

Museovierailun yhteydessä suosittelemme kasvomaskin käyttöä. Seuraathan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Keravan kaupungin ajankohtaisia korona-ajan ohjeita ja tulethan museoon vain terveenä. Keravan kaupunki suosittelee THL:n antaman suosituksen mukaisesti kasvomaskin käyttöä kaupungin palveluissa aina, kun lähikontakteja ei voida välttää.

 

kuva: Kerttu Horila, Narttu, Emo ja Mirri, 2019, keramikka, akryyli, korkeus n. 80 cm