Yksityiskohta Juhani Linnovaaran serigrafiasta Kohtaus lammella, 2006. Rolando ja Siv Pieraccinin kokoelma. Kuva Pekka Elomaa, Sinkka (rajattu).

Helmipaikka: Juhani Linnovaaran teoksia Rolando ja Siv Pieraccinin kokoelmasta

Sinkan Helmipaikan pienoisnäyttelyissä esitellään poimintoja Rolando ja Siv Pieraccinin lahjoittamasta suomalaisen taiteen kokoelmasta.

Professori Juhani Linnovaara (1934, Hämeenlinna – 2022, Porvoo) oli suomalainen taidemaalari ja graafikko, joka tunnetaan ennen kaikkea surrealistissävyisistä henkilöaiheista ja erikoisista maisema- ja kaupunkinäkymistä. Merkittävän kansainvälisen uran luonut Linnovaara kouluttautui aluksi kultasepäksi, jonka jälkeen hän opiskeli 1950-luvun alussa Suomen Taideakatemian koulussa.

Linnovaara matkusti paljon ja omaksui ilmaisuunsa piirteitä vanhasta eurooppalaisesta taiteesta, kuten Pieter Brueghelin (vanh.) ja ja Hieronymus Boschin omintakeisista ja yksityiskohtaisista teoksista. Usein Linnovaaran teosten lähtökohtana on itse koettu tapahtuma tai havainto. Taiteilijan tajunnan kautta suodattuneissa teoksissa kaikki on kuitenkin toisin: värit ovat voimakkaita, ihmishahmot outoja ja yön sinisyydestä tuijottavat olennot lähestulkoon abstrakteja muotoja. Linnovaaran hahmot ovat ehkä eriskummallisia, mutta pikemminkin hauskoja kuin pelottavia. Taiteilija uskoi positiivisuuden voimaan.

Rolando ja Siv Pieraccinin kokoelmaan kuuluu 31 Linnovaaran teosta. Nyt esillä olevat kuusi paperipohjaista teosta ovat pääosin melko myöhäistä tuotantoa, kuten taiteilijan satiiriseen historiallisten muotokuvien sarjaan liittyvä Renessanssi hahmo (2004). Linnovaaralle varsin tyypillisiä ovat luontoaiheet ja kesäiset myöhäisillan tai yön maisemat. Häntä on kiehtonut se erityinen tunnelma, jolloin puiden lehvästö hahmottuu tummana siluettina taivasta vasten ennen kuin viimeinen valonkajo sammuu.

Juhani Linnovaara, Yön vartija, 2005, serigrafia. Rolando ja Siv Pieraccinin kokoelma. Kuva Pekka Elomaa, Sinkka (rajattu).

Rolando ja Siv Pieraccinin kokoelma

Keravalle vuonna 2017 lahjoitettuun teoskokonaisuuteen kuuluu lähes 1600 grafiikanlehteä, maalausta, piirrosta ja luonnosta viideltätoista suomalaisen taiteen klassikolta. Kokoelman taiteilijat ovat Göran Augustson, Juhana Blomstedt, Marjatta Hanhijoki, Hannu Hyrske, Raimo Kanerva, Pentti Kaskipuro, Inari Krohn, Juhani Linnovaara, Elina Luukanen, Lars-Gunnar Nordström, Onni Oja, Paul Osipow, Esa Riippa, Veikko Vionoja ja Rafael Wardi.

Yli neljäkymmentä vuotta Suomessa asunut Rolando Pieraccini on toiminut laadukkaiden taidekirjojen ja kirjallisuuden kustantajana. Hänen omistamansa Eurographica ja The Lauttasaari Press erikoistuivat klassikkoteosten numeroitujen ja signeerattujen painosten julkaisemiseen. Joukossa on kymmenkunta nobelistia sekä Jevgeni Jevtushenkon, Norman Mailerin ja Doris Lessingin kaltaisia klassikoita. Erityisen läheinen hänelle oli Graham Greene. Kahdeksankymmentäluvulla Pieraccinilla oli tapana vierailla hänen luonaan Antibesissa aina heinäkuun ensimmäisenä lauantaina.

Pieraccini on ollut myös merkittävä taidegrafiikan kustantaja. Hänellä oli tapana matkustaa taiteilijoiden kanssa Italiaan, missä alan parhaat taitajat vedostivat heidän teoksensa. Pieraccinin ansiosta suomalaisten taiteilijoiden teoksia on päätynyt Pietarin Eremitaasiin (Veikko Vionoja), Wienin Albertina Museoon ja Firenzen Uffizi Galleriaan (Raimo Kanerva, Rafael Wardi, Vionoja).

Pieraccinilla on keräilijän luonto. Grafiikan lisäksi hän on kerännyt muun muassa Sibeliuksen ja muiden suomalaisten kulttuurivaikuttajien kirjeitä, käsikirjoituksia ja valokuvia. Suomen itsenäisyyden juhlavuonna hän lahjoiti Kansallismuseolle kaksi laajaa ja kansallisesti merkittävää kirje- ja asiakirjakokoelmaa. Kansallisgalleria sai häneltä 1900-luvun italialaisen grafiikan, piirustusten ja akvarellien kokoelman, joka on tiettävästi maailman laajin laatuaan Italian ulkopuolella. Yhteys Pieraccinin ja Sinkan välille syntyi Keravan taidemuseon ystäväyhdistyksen välityksellä.

Vuonna 2009 Rolando Pieraccinille myönnettiin Suomen Leijonan Komentajamerkki pitkäaikaisesta toiminnastaan suomalaisen kuvataiteen ja kulttuurin hyväksi.